lauantai, 7. kesäkuu 2008

Jos ois ollu pakko valita, oisin valinnu sut.

huoh.

On ollu taas niin kestovitutus päällänsä, että en tiiä mitä tässä enää tekis.

Teemustakaan ole kuulunut hetkeen mitään, enkä varmasti laita enää yhtäkään viestiä. Eilen näin hänet juttelemassa kaupungilla entisensä kanssa.. Tietenkinhän he voivat ihan ystävinäkin olla kaupungilla, mutta olen kyllä taas kerran niin laiminlyönyt Teemua omissa masiksissani, että en yhtään ihmettelisikään, vaikka hän olisi saanut tässä lyhyessä ajassa tarpeekseen...

Olen soitellut tänään ystäviäni läpi, että olisi mukava lähteä jonnekin tuulettumaan, mutta kaikki on jossain vitun mökillä tai niiden miehet on tullut armeijasta lomille ja halutaan olla keskenään tai jotain muuta yhtä typerää. Olen jopa mietiskellyt tässä, että olisi pitänyt ehkä hankkia oikeitakin ystäviä joskus..

Tai siis, en tarkoita, etteikö nuo vähäiset niitä olisi, vaan että olisi pitänyt niistä pintaliito-tutuista edes yrittää vähän laajentaa tällaista hyvä-ystävä-repentuaaria... nykyisin kun minulla on vain pari hyvää kaveria ja muut on sellaisia päissään mukavia tai sitten sellaisia, joille vain sanotaan kaupassa hei... Mutta itseppä olen taas tämänkin sössinyt. "Ennen vanhaan" yleensä vain vapaa-aika meni niin, että kun muut meni tapaamaan ystäviä tai hillumaan kaupungille, minä menin treeneihin tai juoksemaan, tai salille tai nukuin, koska seuravaana päivänä oli mahdollisesti kisat tms..

Ei voi uskoakkaan kuinka yksinäiseltä tuntuu juuri tällä hetkellä. Harvoin on näitä päiviä, että minä haluaisin lähteä johonkin ja siihen ei ole mahdollisuutta. Yleensä on juuri toisinpäin.

Tottakai voisi Henryn kanssa lähteä, mutta en halua. Hänen kohteliaisuutensa on todellakin mennyt ihan yli viimeaikoina. Olen ihan kahden vaiheilla sanonko isälle Henrystä, että saa lähettää pojan kotiin..

Ensi viikolla on pääsykokeetkin. En jaksa. Viime viikollakin oli, mutta en mennyt. En löytänyt syytä miksi mennä. Eihän sitä tiedä edes elänkö enää kesän lopussa.. ainakaan tätä menoa tuskin.

AAAA!!

Lähden hakemaan kaupasta viunaa ja sipsiä ja mässäilen tämän illan ja ryyppään itseltäni hengen vain vaikka puolittain. YKSIN!

sunnuntai, 1. kesäkuu 2008

huonoa huomenta.

Nyt on lakkiaiset ohi. Rahaa tuli, mutta vitusti sitä myös eilen meni.. KUKA KEKSI OTTAA SELLAISEN SETELITUKUN BAARIIN MUKAAN?!? Tietenkin olin niin rahoissani että maksoin myös Teemunkin illan (nojoo,tuhat muuta kertaa on Teemu aina maksanut minun puolestani..:p)

Lahjoihinkin olin jopa tyytyväinen. Varsinkin, kun suurin osa lahjoista ei ollut mitään kalliita haistavitun astioita tai mitään muutakaan sellaista, minkä saa heti heittää roskiin, vaan lahjat olivat kaikkia inside-vitsejä vuosien varrelta.. Repesin melkein jokaista lahjaa avatessani, kun paketeista löytyi mm. juustöhöylä itsensä viiltelyyn ja muovinen jalkapallo, minkä kaltaista raahasimme eräänä kesänä festareilla mukanamme.

Henry antoi minulle KALLIIN lahjan. Varmaan Alkon kalleinta hedelmälikööriä ja merkkilasit.. Tottakai olin erittäin iloinen lahjasta, mutta samalla vaivaannuin hiukan, koska eihän _Henryn_ nyt ylipäänsä olisi edes tarvinnut mitään antaa! Ehkä kukka tai jotain olisi ollut kohdillaan..

Eihän minun tietenkään missään kiitollisuuden velassa tarvi olla, mutta silti tuntuu, että pitäisi olla..

Tämän aamun olo on kauhea.

Illan viimeisessä paukussa oli varmaan jotain rotanmyrkkyä, koska koko sata metriä baarista Teemun asunnolle vain oksensin (erittäin juhlavaa ja ylioppinutta..) ja vielä asunnollakin makasin peiton kanssa vessan lattialla..

Aamusta tuntui etten selviä hengissä ja iltapäivällä isä tuli hakemaan minut kotiin, koska talo oli taas alkanut täyttyä vieraista...olipahan ohjelmanumero, kun menin kättelemään ja ottamaan onnittelut vastaan, kerkesin vain heittää kukat pöydälle ja juosta taas vessaan oksentamaan. Mikään ei ole tänään pysynyt sisällä ja nyt vasta alkaa elämä edes suurinpiirtein voittamaan olon puolesta.

Eilen ei onneksi papan infarkti, eikä äidin heikkous olleet mitenkään häiritsevästi esillä. Illalla kun sukulaiset olivat lähteneet, äiti tuli kertomaan, että tädillä on todettu aivokasvain. En ymmärrä miksi juuri meidän sukumme tekee oikein joukolla kuolemaa.

lauantai, 31. toukokuu 2008

Lakkiaiset

Pappa vietiin eilen teholle -sydänkohtaus, äidillä heikko olo -osastolle taas?, kakut täyttämätt hiukset laittamatta ja istun koneella! Voi tätä juhlahumua!

On se helvetin hienoa olla ylioppilas. kannatti opiskella vitusti kolme vuotta.

torstai, 29. toukokuu 2008

Posti toi hyviä uutisia:)

Tididdidii.. :)

Jotain piristystä kaameaanmasennukseeni oli, kun tänään taas posti-Pate toi kolme kirjettä: kaksi pääsykoekutsua ja kirjeen joka kertoi, että minulla on kesätöitä luvassa!

Positiivista toki, mutta pienet hermojänteeni ei kestä monta asiaa yhdellä kertaa ja aloin lähinnä panikoimaan kalenterin kanssa ja tekemään kirjaimellisesti tuntiaikataulua, jotta saan kaikki keikat, harkat, pääsykokeet ja kesätyöt sovitettua yhteen. Tällä hetkellä myös mieltä painaa eräs valmentautumisleiri, jonne ei todellakaan kaikki pääse ja se olisi kesällä, mutta menisi monen muun asian kanssa päällekkäin ja HUOH! En edes tiedä haluanko sinne leirille tässä kunnossa ja kun olen mietiskellyt jopa täyspäiväisen urheilun lopettamista... Ja vaikeinta tässä on se, että asiasta pitäisi päättää PIAN! tai olisi pitänyt päättää jo aikoja sitten, että sinne saadaan joku tilalleni.

Pääsykokeisiin en ole jaksanut lukea ja ajattelin aloittaa vasta sunnuntaina krapulassa. Jos en pääse kyseiseen kouluun, niin ei sitä ole sitten niin tarkoitettukaan. (Joojoo, kyllä sitä kohtaloa saa toki itekki auttaa.. :D)

Kesätyö oli ihan mieluinen juttu, koska raha on aina tervetullutta, mutta pahoin pelkään, että joudun näkemään silloin entistä poikaystävääni Mikkoa päivittäin ja se ei kuulosta ollenkaan mukavalta.. Mutta saa nyt nähdä mitä tapahtuu.

Tänään kävin ostamassa loput vaatetuksetkin lakkiaisiin. Alusvaatteiden kanssa oli kyllä arpomista, kun halusin sellaiset, jotka ei näy läpi ja äiti ehdotti kaiken maailman Triumphin ja Sloggin sellaisia saumattomia ja näkymättömiä ja mauttomia ja hajuttomia juttuja, mutta kun minä lähinnä mietin vain lakkiaisiltaa, että miltä ne alusvaatteet sitten näyttävät kun mekon riisuu aamuyön pikkutunneilla pois.. :D

Kenkien kanssa on vielä propleema, mutta laitan kolmesta vaihtoehdosta sitten lauantaiaamuna ne, mitkä näyttävät parhaalta..

Mitäs vielä tähän päivään..

Pitäisi varmaan alkaa vähä pyyhkimään pölyjä huonekalujen päältä ja sen sellaista.. ja maljakoita etsiskelemään..

Nyt on tosiaan jo vähän parempi mieli, kun tästä tekstistä ei ainakaan huomatakseni löydy edes kirosanoja, kuten edellisistä muutamasta niitä löytyy koko maan kielenkäytön edestä:D

keskiviikko, 28. toukokuu 2008

"laske kymmeneen"

Tänään olen taas vain lähinnä pihissyt hiljaa itsekseni raivosta. Tällä hetkellä pinna on noin puoli senttiä pitkä, eikä kovin kauheesti löydy myötätuntoa muita ihmisiä kohtaan.

Kuntosalilla kyrpi muuten vain kaikki mahdolliset kanssa kuntoilijat, sairaalassa vitutti vittumaiset hoitajat, ei sitä työtä jumalauta ole pakko tehdä! Varmasti asiakaspalvelutyö (ja hoitotyö) on raskasta ja silleen, mutta jos kello 10 on jo niinku puoli kiloa sitruunoita vitussa, ni tarviiko sitä nyt ees vaivautua sinne työpaikalle? Ei sillä, lohduttavaa sinänsä, että huoneessa oli toinenkin ihminen joka oli ilmeisesti valmis hirttämään ihtensä.

Parkkipaikalla oli vielä joku pelle ajanut vitun kaupunkimaasturinsa (säälittäviä autoja, täytyy sanoa) keskelle parkkipaikan TIETÄ! Jumaliste! Eihän siinä vielä kaikki, kuski istui paikoillaan auto sammutettuna ja lätisi puhelimeensa!! TÄTÄKÖ SE HANDSFREEPAKKO SITTEN TEETTÄÄ ETTÄ IHMISET PYSÄHTELEE MIHIN SATTUU HOITAMAAN BISNEKSIÄÄN?!?

Ensimmäiset pääsykoekutsutkin kilahti laatikkoon. Huoh.

Tänään avasin pääsykoemateriaalinki ekaa kertaa. Hip hip hurreij, tässä on ny vajaa viikko aikaa kaluta hemmetisti tekstiä läpi. Mutta tuskin niitä ny kukaan muukaan lukee. Ehkä jotku elämänsä menettäneet nipsut..tai sitte sellaset jotka oikeesti haluu kouluun.. :D

Ei vittu. Ei mua kyllä kiinnosta nyt mikään koulu.. Kannattaakohan sinne edes mennä (jos pääsee) kun sinne varmaan haluais moni sellainenkin, jolla ois hieman enemmän motivaatiota? Voin jo nyt kertoa, että en vitussa tuu istuun nuissa kouluissa mihin hain, vuotta enempää.

.

En jaksa nyt enää angstailla. Tää on oikeesti henkisesti raskasta.. en ymmärrä miten ihmeessä ne stereotyyppiset 15-vuotiaat teinitytöt jaksaa ajatella koko ajan niin antipositiivisesti.. Nyt jo alkaa vituttaan se, että vituttaa koko ajan. Meinasin jo tänään hoitajalta kysyä sairaalassa joskos ois mahdollista saada piristäviä tai rauhottavia.. :D

Ei tämmöstä paskaa mielentilaa kyl kauaa jaksa. Mutta kattellaan jos tää ny tästä sitte..

Kirjotinpa muuten taas paljo paskaa ilman mitään sisältöä....